Huono kalatie on rahan haaskausta

Kun vaelluskalan kierto kutu- ja kasvualueen välillä estyy, puhutaan vaellusesteestä. Se on tyypillisesti ihmisen tuottama pato, joka tukkii väylän liikkuvalta kalalta. Pato on tuhoisa virtavesien luonnolle, kalojen lisääntymisalueille ja poikasten kasvualueille. Padot hävittävät tehokkaasti kalojen lisääntymisen edellytykset. Kalakantojen näkökulmasta ne olisi parasta poistaa kokonaan, kun se on mahdollista.

Jos pato ei ole poistettavissa, sen voi ohittaa kalatien avulla. Kadotettua elinympäristöä se ei pysty täysin korvaamaan eikä paranna vahinkoja, joita joen valjastaminen on aiheuttanut.

 

Kalateitä rakennetaan tällä hetkellä kahta päätyyppiä, teknisiä ja luonnonmukaisia. Tekninen kalatie rakennetaan betonista ja se on tavallisesti hyvin kallis ratkaisu. Normaalisti teknisessä kalatiessä juoksutetaan vettä vain kutunousun aikaan.

Teknisen kalatien säätäminen on vaativaa ja toteutukset ovat tähän saakka olleet kovin ankeita, suorastaan rumia. Ne tukkeutuvat helposti virran mukana kulkeutuvasta puumateriaalista ja usein ne mahdollistavat lähinnä voimakkaimpien lohikalojen nousun, eivätkä sovellu useimmille muille kaloille.

Luonnonmukainen vai tekninen kalatie

Havainnekuva Billnäsiin kaavaillusta teknisestä kalatiestä. Paluureittiä alasvaeltavalle kalalle ei ole ja ulkoisen ilmeen ristiriita historiallisen rakennuskannan kanssa on räikeähkö. Kuva: luvy.fi

Luonnonmukaisella kalatiellä voidaan korvata padon aiheuttamia haittoja, mutta sen toteutus edellyttää enemmän pinta-alaa kuin tekninen versio. Edut ovat kuitenkin painavia. Luonnonmukainen kalatie toimii lisääntymis- ja poikasalueena. Erityisesti, jos se on mahdollista suunnitella luikertelemaan maastossa mahdollisimman pitkän matkan. Näin saadaan pinta-alaa korvaamaan kadotettua virtavettä. Tällaisia luikertelevia, loivia ja pitkiä uomia voidaan kutsua myös kompensaatiouomiksi. Luonnonmukaisia kalateitä pyritään tekemään niin luonnonpuron näköisiksi ja esteettisiksi kuin mahdollista, jotta ne eivät pilaisi maisemia, vaan pikemminkin päinvastoin, olisivat puistomaisia ja viihtyisiä ympäristön laadun parantajia.

Luonnonkivistä valmistetulla kalatiellä vesi virtaa läpi vuoden. Niihin laitetaan kutusoraikkoja, joten rakenne sallii kaikenlaisten kalojen ja eliöiden luonnollisen liikkumisen ja elämisen. Ajan myötä rannoille kasvaa tavallisesti ensin saniaisia, kotkansiipiä ja luonnontilaisen kaltainen puromaisuus vahvistuu. Mitä pidemmäksi luonnonmukainen kalatie rakennetaan, niin sen paremmin se toimii korvaavana biotooppina ja kompensoi padon hävittämää virtavesiluontoa.

Hyvin rakennetulla kalatiellä on tasainen ja jatkuva virtaama, joka on vakaampi kuin valuma-alueella luontaisesti. Vesi ei lopu eikä toisaalta pääse tulvimaan valtoimenaan yli rakenteiden. Uskomme tämän myös suosivan sellaisia lajeja, jotka ovat maankäytön ja virtaamavaihtelujen ääri-ilmiöiden takia muualta hävinneet tai häviämässä.

Teknisessä kalatiessä on vettä yleensä vain syyskutuisten kalojen nousun ajan, eli loppukesällä ja syksyllä. Tekninen kalatie auttaa lähinnä lohikaloja ylösvaelluksen aikana padon ohituksessa ja näinkin vain silloin, jos kala reitin löytää. Luonnonmukaisessa kalatiessä vesi virtaa läpi vuoden. Tämän takia ainakin vesivoimayhtiöt suosivat teknisiä kalateitä, koska luonnonmukainen vaatii kokonaisuudessaan enemmän vettä, mikä on pois turbiineista ja kassavirrasta.

Kuvassa on Billnäsiin suunniteltu luonnonmukainen kalatie, joka ei tuhoaisi ruukkialueen museaalisia arvoja ja tekisi ympäristöstä puistomaisen. Kuva: FCG

Miksi teknisiä kalateitä tehdään

Luonnonmukainen kalatie vaatii tavallisesti enemmän tilaa, joten sen suunnittelu voi olosuhteista riippuen olla vaativampaa. Pohjatyöt ovat kalliimpia ja kalatien peittämällä maa-alueellakin on hintansa. Tekninen kalatie saadaan rakennettua ahtaampaan paikkaan kuin luonnonmukainen.

Jos ostava osapuoli pyytää tarjouksen kalatiestä määrittelemättä haluaako luonnonmukaisen vai teknisen, halvin tarjous tavallisesti voittaa. Tämän vuoksi meillä on tyypillisesti suosittu teknisiä kalateitä.

Tekninen kalatie voi olla hyvä ratkaisu ylösnousemisen turvaamiseen, jos yläjuoksulla on riittävä määrä kutu- ja poikastuotantoalueita. Alasvaelluksen turvaaminen on haastavaa. Turbiinien läpi menevistä kaloista osa menehtyy. Voimalaitoksen turvalliseen ohittamiseen tarvitaan ulkoinen uoma tai luiska, jonne alasvaeltavat kalat saadaan ohjattua. Luonnonmukainen kalatie voi toimia tällaisena.

Yläjuoksulle leimautuminen takaa kalan nousuhalun

Luonnonmukaisella kalatiellä vaellus voi onnistua molempiin suuntiin, mikä on luontaisen lisääntymisen ja kalan elinkierron keskeinen edellytys. Pääosa kalateistä toimii vain yhteen suuntaan, ja alasvaelluksen kehittäminen onkin kalatietutkimuksessa tärkein kehityskohde.

On itsestään selvää, että turvallinen vaellus alas kasvualueille on välttämätön edellytys kalojen leimautumiselle vesistöön. Ilman yläjuoksulle leimautuneita ja kutualueille nousuhaluisia emokaloja ei voi olla kalakannan toimivaa luonnonkiertoa.

Jos istukkaat vapautetaan vaelluspoikasina kalatien alapuolelle, niiden kiinnostus lähteä nousemaan on yleensä olematonta eikä istutus tue kalakannan elpymistä.

Virtavesialuetta elvytettäessä tulisi tarkastella mahdollisia kutu- ja pienpoikasalueita. Veden patoamisen aiheuttamat tuhot ovat usein niin suuria, että jäljelle ei ole jäänyt yhtään lisääntymiseen soveltuvaa biotooppia. Näissä tilanteissa teknisen kalatien rakentaminen ei auta, koska luontaisen lisääntymisen edellytykset eivät täyty.

Luonnonmukainen uoma on kunnostajille turvallisempi investointi, koska se kelpaa sellaisenaan senkin jälkeen, kun ympäristövirtaama on lisätty vesilakiin. Keravanjoki Kaukaksen kalatie. Kuva: Henrik Kettunen

Kaplan ja Francis

Järven vesimäärää säätelevä pato ei ole yhtä suuri ongelma kuin voimalan pato, jonka turbiineihin kuolee suuri osa kaikesta alas vaeltavasta kalasta. Meillä on käytössä kahta turbiinityyppiä, Kaplan ja Francis.

Kaplanissa on 3–4 lapaa ja se pyörii hitaasti. Francis-turbiinissä säileikköjä on tiheässä, ja pyörimisnopeus on huomattavan nopea. Francis-turbiinit olivat Suomessa hyvin yleisiä erityisesti pienten myllyjen voimanlähteinä. Vesivoimalaitoksissa Francis-turbiinien suosimisen ns kultakausi oli 1890–1930 luvulla. Sen jälkeen siirryttiin kalliimpaan, mutta virtaamavaihtelun suhteen vähemmän herkkien Kaplan-turbiinien käyttöön.

Näistä Francis on vaarallisempi. Sen tuhovoima on 3–5 kertaa Kaplania suurempi ja voi aiheuttaa pienikokoisille lohikaloille noin 70% kuolleisuuden, kun Kaplan tappaa läpi kulkevista kaloista noin 5–15%. Francis tuhoaa kaiken teknisestä kalatiestä saatavan hyödyn. Kaplan-turbiini on helpommin säädettävissä ja toimivuudeltaan varmempi pienemmilläkin virtaamilla. Sen rinnalla tekninen kalatie on vielä jossain määrin toimiva menettely.

Francis-tyyppisen voimalan riski kannattaa siis tiedostaa kalatieratkaisuja tai kalakannan elvytyshankkeita suunniteltaessa. Kaikki voitava tulisi tehdä, jotta kalat voisivat ohittaa voimalan muutoin kuin turbiinien kautta. Francis-turbiineja on esim Mustionjoen Billnäsissä, Mäntyharjun reitin Kissakoskessa, Kajaaninjoen Ämmäkosken laitoksella.

Huono ratkaisu on itsepetos

Jos vaellusesteen yläpuolella ei ole virtakutuisten kalojen elinalueita, todelliset vaihtoehdot ovat joko padon purkaminen, luonnonmukaisen kalatien tai kompensaatiouoman rakentaminen. Kun kuolleisuus on suurta, tekninen kalatie on rahan haaskausta.

Samoin, jos patoa ei voida purkaa, turbiinityyppi on Francis ja tekninen kalatie on ainoa mahdollisuus, hanke kannattaa hylätä. Jos mitään kalakantaa elvyttävää ei ole mahdollista saada aikaan, ei taloudellisiin panostuksiin ole syytä ryhtyä.

Kunnostushankkeissa puhutaan merkittävistä rahasummista, joiden huolimaton sijoittaminen kostautuu. Tämän vuoksi taustaselvitykset kannattaa tehdä huolella ja harkiten.

Kunnostushankkeet on arvioitava tapauskohtaisesti perusteellisten selvitysten ja suunnitelmien pohjalta. Huonosti suunnitellusta tai muuten epäonnisesta ratkaisusta voi helposti muodostua merkittävä tulppa elvyttämiselle pitkälle tulevaisuuteen.

 


Vesilain tarkistus muuttaa viimeistään kaiken

Suomi on saanut jo kolme huomautusta lipsumisesta vesipuitedirektiivistä. EU-komissio on jo pitkään vaatinut Suomea päivittämään vesilainsäädäntöä vesipuitedirektiivin mukaiseksi.

Suomalaisessa ja ruotsalaisessa vesien käyttöä ohjaavassa lainsäädännössä on maailmanlaajuisesti harvinainen piirre, joka mahdollistaa säädösten tulkinnan ikuisiksi. Esimerkiksi vesivoimalaitosten lupien kohdalla tulkinta ei sisällä ajallista takarajaa eikä anna mitään työkaluja, jotka edesauttaisivat vesiluonnon suojelua.

On voimalaitosyhtiön etu, että kalatie käyttää mahdollisimman vähän vettä ja kaikki käytettävissä oleva vesi kulkee turbiinien kautta. Sen vuoksi voimayhtiöt ovat suosineet teknisiä kalateitä. Monet pienet voimalat toimivat nykyään taloudellisen kannattavuuden rajoilla.

Kansantaloudellisesti olisi monin paikoin huomattavasti kannattavampaa antaa virtavesi elinkeinokalatalouden käyttöön, esimerkiksi urheilukalastuskohteeksi.

Vesivoiman uudelleenarviointi

EU:n Vesipuitedirektiivi on erittäin vahva asiakirja. Direktiivi ohjaa kansallista lainsäädäntöä ja kansallinen laki voi olla kyllä direktiiviä tiukempi, mutta ei löyhempi. Vesilupien määräaikaistaminen direktiivin määrittelemällä tavalla tekee lupaehtojen tarkistamisen joustavaksi.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan kaloilla ja eliöillä tulee olla turvallinen väylä molempiin suuntiin voimalaitosten ohi. Koskien luonnonuomissa pitäisi olla ympäristövirtaama, joka mahdollistaisi luontoarvojen säilymisen ja ekosysteemipalvelut.

Ympäristövirtaama on se minimimäärä vettä, joka tarvitaan luonnonuoman luontoarvojen säilyttämiseen tai kalatien toimivuuden varmistamiseen.

Ympäristövirtaaman toteutuessa kaikkien vesivoimaloiden toimintaa arvioidaan uudelleen. Suurempienkin velvoitteita tarkistetaan, mutta monen pienemmän kosken valjastaminen vesivoimalle tulee tiensä päähän.

 

Lisää aiheesta:

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/luonnonmuk.kalatiet.viikki2.pdf Luonnonmukaiset ohitusuomat ja kalatiet

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Virtavesien_kunnostus/Luonnonmukaiset_ohitusuomat_ja_kalatiet

Korvaavat habitaatit. Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BDE67582B-9171-42A2-8E27-2C4101E328A3%7D/114800

Billnäsin kalatien esisuunnittelu

https://projektit.fcg.fi/document/20/1695/9cbea4961c848550410a52bfaa30d829/Billnasin_Kalatien_esisuunnittelu_raportti.pdf

Tietoa kalateistä koottu verkkoon ja esitteeseen http://mmm.multiedition.fi/syke/vesistokunnostusverkosto/2016_kesa/4.php Uudenmaan kalateitä http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Uudenmaan_kalateita Uudenmaan kalatiet http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B2038622C-413B-4188-9FD2-7D549BFFC1E0%7D/106830 Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä – Lohen palauttaminen Oulujokeen https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37987/SY_5_2010.pdf?sequence=7 Kansallinen kalatiestrategia http://mmm.fi/documents/1410837/1516655/1-4-Kansallinen_kalatiestrategia2012.pdf/fae1c9f2-2908-4859-82ce-0b46c612f179 Wikipedia: Kalatie https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalatie Kalatiet ovat tärkeä lenkki vaelluskalojen palauttamisessa http://www.pohjolanvoima.fi/vastuullisuus/vesivoima-ja-ymparisto/kalatiet Siuronkosken kalatie ei toimi ehtojen mukaisesti http://www.anttitomminen.com/2014/09/siuronkosken-kalatie-ei-toimi-ehtojen.html Pelkkä kalatie ei riitä elvyttämään vaelluskalakantoja http://www.suomenlahti.info/tutkimukset/pelkka-kalatie-ei-riita-elvyttamaan-vaelluskalakantoja.html Vaelluskalakantojen palauttaminen ja kalatiet (LUKE) http://www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/vaelluskalakantojen_palauttaminen_kalatiet/ Kalojen valtaväylät vapaiksi – kalojen kulun turvaaminen on myös kansainvälinen kysymys http://www.rktl.fi/uutiset/kalojen_valtavaylat_vapaiksi.html Lohiportaista lupaavia tuloksia – vaikeuksiakin riittää http://yle.fi/uutiset/3-6778828 Kalan tie http://www.rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=225450 Rikedomar runt rinnande vatten. De ekonomiska värdena av en miljöanpassad vattenkraft http://www.wwf.se/source.php/1603344/rikedomar%20vatten%202.pdf Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/virtavedet_seminaariesitykset14012014www.pdf Effekter av faunapassager. En sammanställning med fokus på fiskvägar i Norden https://corporate.vattenfall.se/globalassets/sverige/om-vattenfall/om-oss/var-verksamhet/vattenkraft/faunapassager-final_2015-06-18.pdf Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa – ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/vaelluspoikasten_alasvaellus.pdf Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwij86yR0qDRAhWHelAKHSjtDlcQFggYMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.syke.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257B0573A923-3513-4C75-BB60-FC6B0DDEF3F3%257D%2F109126&usg=AFQjCNEVtJ1AfS9BNT7AszQUCooWZYduDw&sig2=FrngG9XOjvRbgfGENUzKsw&bvm=bv.142059868,d.bGg Tekniset rakenteet vaelluskalakantojen hoidossa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/109279/Elinvoimaa_5_2014.pdf?sequence=2

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

84 + = 88